Street Food festareilla Regensburgissa. |
Hallojaa! Pahoittelut pitkähköksi venähtäneestä
postaustauosta. Tässä on ollut niin sanotusti vähän kaikkee. Toki sekin voi
vaikuttaa, että mun nettikaapeli ja tietokone päättivät molemmat sanoa
sopimuksen irti maanantaina. Otin tämän hienovaraisena vinkkinä korkeammilta
voimilta ja keskityin sitten opiskeluun. Nyt kun kokeet ovat ohi, päätin tulla
postailemaan vielä viimehetkien fiiliksiä. Kuvituksena käytän Barcelonassa sun muilla reissuilla napattuja fotoja.
Tuntuu jotenkin hullulta, että vaihdon loppuminen on vain
viiden päivän päässä. Kotoa maalikuussa lähtiessäni katselin keskittyneesti ympärilleni yrittäen
painaa pienetkin asiat elämästäni Suomessa mieleeni. Tuntui siltä, että
lähtisin pois ikuisuuksiksi. Aika on mennyt kuitenkn käsittämättömän nopeasti.
Tämä on tietenkin merkki siitä, että hauskaa on ollut!
Lämmin tuulahdus naamalla lentokoneesta ulos astuessa ja rajaton riemu ikuistettuna yhteen kuvaan :D |
Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna reissuputkemme huipentui
Barcelonaan. Mua vähän jännitti lähteä sinne, koska pelkäsin, että se ei
olisikaan niin upea kuin muistoissani. Mutta toisin kävi, tuntui, että nyt
Barcelonasta sai tavallaan vielä enemmän irti, kun oli oikeasti aikaa vain
pysähtyä katselemaan ympärilleen, kun ei ollut painetta juosta kaikissa
mahdollisissa nähtävyyksissä. Viikonloppu meni siis rauhallisesti ympäri
kaupunkie pyörien, rannalla loikoillen sekä tapaksista ja sangriasta nauttien.
Ihanaa! Yhdeksi vuorokaudeksi vuokrattiin myös pyörät, mikä oli aivan loistava
veto. Barcelonassa on yllättävän hyvät pyöräkaistat ja ympäriinsä polkiessa näki paljon enemmän
kuin esimerkiksi metrolla matkustaessa.
Hyvin on syöty jos ei muuta. |
Pian Barcelonan jälkeen sain osan mun perheestä tänne
Regensburgiin visiitille. Viikonloppu läheisten kanssa tuli erittäin
tarpeeseen, eikä pelkästään siksi, että pääsin Saksan pahimpien superhelteiden
ajaksi nukkumaan ilmasoituun hotelliin… Ainakin Suomeen paluu alkoi tuntua ihan
kivalta, kun sai pienen muistutuksen siitä, miten mahtavia tyyppejä siellä
odottelee. Joten kiitos vielä kaikille hulvattomasta viikonlopusta ja kiitos myös
Mirjalle sponsoroinnista! :D
Plzen oli melkonen aavekaupunki, mutta jos positiivista haetaan niin ölppi oli hyvää ja seura hulvatonta. |
Noin muuten viimeiset pari viikkoa Regensburgissa ovat
kuluneet sekavissa tunnelmissa. Välillä pyöritään kaupungilla ihmeellisessä
onnellisuuspöhnässä ja nautitaan vielä hetki siitä, kuinka kaunista kaikki on
ja toisinaan maataan kaverin lattialla epätoivon vallassa, kun kaikki loppuu
pian. Ja joka kerta suomalaisen kaverin tai perheenjäsenen kanssa puhuttuani
haluan jo pakata laukkuni ja lähteä, koska ikävä on valtaisa! Ei tää oo helppoo
kenellekään. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin kai kiitollisuus. Koko vaihto
on ollut aivan mieletön kokemus, enkä muuttaisi siitä mitään. Uusien, mutta
silti todella läheisiksi tulleiden kavereiden hyvästely harmittaa eniten, mutta
haluaisin uskoa, että me nähdään vielä. Vaihtarielämääkin tulee varmaan
tavallaan ikävä, koska tämä on ollut niin rentoa. Opiskelu ei ole kovin
haastavaa (hehe, hyvä sanoo tässä vaiheessa, kun kokeita ei ole vielä tullut
takaisin) ja töissäkään ei tarvitse käydä, joten vapaa-aikaa on paljon.
<3 |
Vaihtarielämää leimaa mun mielestä myös spontaanius. Voi
lähteä Tsekkiin puolen tunnin varoitusajalla, jos huvittaa ja bussipysäkiltä
kotiin kävellessä joku saattaa kutsua naapuritalon parvekkeelta käsin mukaan
bileisiin. Toki puolen vuoden „lomailun“ jälkeen alkaa jo kaipaamaankin kunnon
työtahtia ja sellaista perusarkea. Varmasti kuitenkin jonain räntäisenä
maanantaina marraskuussa katson ulos Tritonian ikkunasta ja muistelen
kaihoisasti kaikkia hulluja, hauskoja ja unohtumattomia hetkiä, mitä täällä
olen päässyt kokemaan. Oih!
Spontaanilla Roadtripillä. Biletettiin autossa kauheella innolla matkalla motarille, mutta riemu loppu lyhyeen, kun juututtiin liikenneruuhkaan ensimmäiseksi tunniksi... |
Tekisi mieli kirjoitella enemmänkin, mutta mun viimeinen
kirjallisen saksan luento alkaa pian ja me saadaan kokeet ja lopputyöt
takaisin. Jännää! Palailen kyllä varmasti blogiin vielä kerran Suomen puolelta
ja kertoilen paluun jälkeisiä fiiliksiä.
Bis bald!